Päivän lukukappaleet

Aamurukous — ensimmäinen lukukappale

Sirach 10

Tästä kirjasta ei ole omalla kielelläsi vapaasti käytettävää käännöstä, joten tämä lukukappale näytetään englanniksi.

A wise judge will instruct his people; And the government of a man of understanding will be well ordered. As is the judge of his people, so are his ministers; And as is the ruler of the city, such are all those who dwell therein. An uninstructed king will destroy his people; And a city will be established through the understanding of the powerful. In the hand of the Lord is the authority of the earth; And in due time he will raise up over it one that is profitable. In the hand of the Lord is the prosperity of a man; And upon the person of the scribe will he lay his honor. Be not angry with your neighbor for every wrong; And do nothing by works of violence. Pride is hateful before the Lord and before men; And in the judgement of both will unrighteousness err. Sovereignty is transferred from nation to nation, Because of iniquities, and deeds of violence, and greed of money. Why is earth and ashes proud? Because in his life he has cast away his bowels. It is a long disease; the physician mocketh: And he is a king today, and tomorrow he will die. For when a man is dead, He will inherit creeping things, and beasts, and worms. It is the beginning of pride when a man departs from the Lord; And his heart is departed from him that made him. For the beginning of pride is sin; And he that keeps it will pour forth abomination. For this cause the Lord brought upon them strange calamities, And overthrew them utterly. The Lord cast down the thrones of rulers, And set the meek in their stead. The Lord plucked up the roots of nations, And planted the lowly in their stead. The Lord overthrew the lands of nations, And destroyed them to the foundations of the earth. He took some of them away, and destroyed them, And made their memorial to cease from the earth. Pride has not been created for men, Nor wrathful anger for the offspring of women. What manner of seed has honor? the seed of man. What manner of seed has honor? those who fear the Lord. What manner of seed has no honor? the seed of man. What manner of seed has no honor? those who transgress the commandments. In the midst of kindred he that rules them has honor; And in the eyes of the Lord those who fear him. The rich man, and the honorable, and the poor, Their glorying is the fear of the Lord. It is not right to dishonor a poor man that has understanding; And it is not fitting to glorify a man that is a sinner. The great man, and the judge, and the mighty man, will be glorified; And there is not one of them greater than he that fears the Lord. Free men will minister to a wise servant; And a man that has knowledge will not murmur thereat. Be not over wise in doing your work; And glorify not yourself in the time of your distress. Better is he that labores, and abounds in all things, Than he that glorifieth himself, and lacketh bread. My son, glorify your soul in meekness, And give it honor according to the worthiness thereof. Who will justify him that sins against his own soul? And who will glorify him that dishonors his own life? A poor man is glorified for his knowledge; And a rich man is glorified for his riches. But he that is glorified in poverty, how much more in riches? And he that is inglorious in riches, how much more in poverty?

Aamurukous — toinen lukukappale

Luukas 15

Mutta hänen tykönsä tulivat kaikki Publikanit ja syntiset, kuulemaan häntä. Ja Pharisealaiset ja kirjanoppineet napisivat ja sanoivat: tämä syntisiä vastaan ottaa ja syö heidän kanssansa. Niin hän sanoi heille tämän vertauksen, sanoen: Kuka on teistä se ihminen, jolla on sata lammasta, ja jos hän yhden niistä kadottaa, eikö hän jätä yhdeksänkymmentä ja yhdeksän korpeen, ja mene sen jälkeen, joka kadonnut on, siihenasti että hän sen löytää? Ja kuin hän sen löytää, niin hän panee sen olallensa, iloiten. Ja kuin hän tulee kotiansa, niin hän kutsuu kokoon ystävänsä ja kylänsä miehet, ja sanoo heille: iloitkaat minun kanssani: sillä minä löysin lampaani, joka kadonnut oli. Minä sanon teille: niin pitää ilo oleman taivaassa yhdestä syntisestä, joka itsensä parantaa, enemmin kuin yhdeksästäkymmenestä ja yhdeksästä hurskaasta, jotka ei parannusta tarvitse. Taikka kuka vaimo on, jolla on kymmenen penninkiä, jos hän yhden niistä kadottaa, eikö hän sytytä kynttilää, ja lakaise huonetta, ja etsi visusti niinkauvan kuin hän sen löytää? Ja kuin hän sen löytänyt on, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja kylänsä vaimot, ja sanoo: iloitkaat minun kanssani; sillä minä löysin penninkini, jonka minä kadotin. Niin myös, sanon minä teille, pitää ilo oleman Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka itsensä parantaa. Ja hän sanoi: yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, Ja nuorempi heistä sanoi isällensä: isä, anna minulle osa tavarasta, joka minulle tulee. Ja hän jakoi heille tavaran. Ja ei kauvan sen jälkeen, kuin nuorempi poika oli kaikki koonnut, meni hän kaukaiselle maakunnalle, ja hukkasi siellä tavaransa irstaisuudessa. Mutta kuin hän kaikki oli tuhlannut, niin tuli suuri nälkä kaikkeen siihen maakuntaan; ja hän rupesi hätääntymään, Ja meni pois ja suostui yhteen sen maakunnan kauppamieheen, joka hänen lähetti maakyliinsä kaitsemaan sikojansa. Ja hän pyysi vatsaansa ravalla täyttää, jota siat söivät, ja ei kenkään hänelle sitäkään antanut. Mutta kuin hän mielensä malttoi, sanoi hän: kuinka monella minun isäni palkollisella on kyllä leipää, ja minä kuolen nälkään! Minä nousen ja käyn minun isäni tykö ja sanon hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäs, Ja en ole silleen mahdollinen sinun pojakses kutsuttaa: tee minua niinkuin yhden palkollisistas. Ja hän nousi ja tuli isänsä tykö. Mutta kuin hän vielä taampana oli, näki hänen isänsä hänen, ja armahti hänen päällensä, ja juosten lankesi hänen kaulaansa, ja suuta antoi hänen. Mutta poika sanoi hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäs, ja en ole mahdollinen tästedes sinun pojakses kutsuttaa. Niin sanoi isä palvelioillensa: tuokaat tänne ne parhaat vaatteet, ja pukekaat hänen yllensä, ja antakaat sormus hänen käteensä, ja kengät hänen jalkoihinsa, Ja tuokaat syötetty vasikka, ja tappakaat se, ja syökäämme ja riemuitkaamme; Sillä tämä minun poikani oli kuollut, ja virkosi jälleen: hän oli kadonnut, ja on taas löydetty; ja rupesivat riemuitsemaan. Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla, ja kuin hän tuli ja huonettä lähestyi, kuuli hän laulun ja hypyt. Niin hän kutsui yhden palvelioistansa ja kysyi: mikä se on? Niin se sanoi hänelle: sinun veljes tuli, ja isäs antoi tappaa syötetyn vasikan, että hän sai hänen terveenä jälleen. Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; hänen isänsä meni siis ulos, ja neuvoi häntä. Mutta hän vastasi ja sanoi isällensä: katso, niin monta vuotta minä palvelen sinua, ja en ole koskaan sinun käskyäs käynyt ylitse, ja et sinä ole minulle vohlaakaan antanut, riemuitakseni ystäväini kanssa. Mutta että tämä sinun poikas tuli, joka tavaransa on tuhlannut porttoin kanssa, tapoit sinä hänelle syötetyn vasikan. Mutta hän sanoi hänelle: poikani! sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki mitä minun on, se on sinun. Niin piti sinunkin riemuitseman ja iloitseman; sillä tämä sinun veljes oli kuollut ja virkosi jälleen, hän oli kadonnut ja on taas löydetty.

Iltarukous — ensimmäinen lukukappale

Sirach 11

Tästä kirjasta ei ole omalla kielelläsi vapaasti käytettävää käännöstä, joten tämä lukukappale näytetään englanniksi.

The wisdom of the lowly will lift up his head, And make him to sit in the midst of great men. Commend not a man for his beauty; And abhor not a man for his outward appearance. The bee is little among such as fly; And her fruit is the chief of sweetmeats. Glory not in the putting on of raiment, And exalt not yourself in the day of honor; For the works of the Lord are wonderful, And his works are hidden among men. Many kings have sat down upon the ground; And one that was never thought of has worn a diadem. Many mighty men have been greatly disgraced; And men of renown have been delivered into other men’s hands. Blame not before you have examined: Understand first, and then rebuke. Answer not before you have heard; And interrupt not in the midst of speech. Strive not in a matter that concerns you not; And where sinners judge, sit not you with them. My son, be not busy about many matters: For if you meddle much, you will not be unpunished; And if you pursue, you will not overtake; And you will not escape by fleeing. There is one that toileth, and labores, and makes haste, And is so much the more behind. There is one that is sluggish, and has need of help, Lacking in strength, and that abounds in poverty; And the eyes of the Lord looked upon him for good, And he set him up from his low estate, And lifted up his head; And many marveled at him. Good things and evil, life and death, Poverty and riches, are from the Lord. The gift of the Lord remains with the godly, And his good pleasure will prosper forever. There is that waxes rich by his wariness and pinching, And this is the portion of his reward: When he says, I have found rest, And now will I eat of my goods; Yet he knows not what time will pass, And he will leave them to others, and die. Be stedfast in your covenant, and be conversant therein, And wax old in your work. Marvel not at the works of a sinner; But trust the Lord, and abide in your labor: For it is an easy thing in the sight of the Lord swiftly on the sudden to make a poor man rich. The blessing of the Lord is in the reward of the godly; And in an hour that comes swiftly he makes his blessing to flourish. Say not, What use is there of me? And what from henceforth will my good things be? Say not, I have sufficient, And from henceforth what harm will happen to me? In the day of good things there is a forgetfulness of evil things; And in the day of evil things a man will not remember things that are good. For it is an easy thing in the sight of the Lord To reward a man in the day of death according to his ways. The affliction of an hour causes forgetfulness of delight; And in the last end of a man is the revelation of his deeds. Call no man blessed before his death; And a man will be known in his children. Bring not every man into your house; For many are the plots of the deceitful man. As a decoy partridge in a cage, so is the heart of a proud man; And as one that is a spy, he looks upon your falling. For he lies in wait to turn things that are good into evil; And in things that are praiseworthy he will lay blame. From a spark of fire a heap of many coals is kindled; And a sinful man lies in wait for blood. Take heed of an evil-doer, for he contriveth wicked things; Lest haply he bring upon you blame forever. Receive a stranger into your house, and he will distract you with brawls, And estrange you from your own.

Iltarukous — toinen lukukappale

Filippiläiskirje 3

Vielä, minun veljeni, iloitkaat Herrassa. Että minä teille yhdellä tavalla kirjoitan, en minä siitä suutu; sillä se tekee teidän vahvemmaksi. Kavahtakaat teitänne koirilta, kavahtakaat teitänne pahoilta työmiehiltä, kavahtakaat poisleikkaamisesta. Sillä me olemme se ympärileikkaus, jotka Jumalaa hengessä palvelemme ja kerskaamme meitämme Kristuksessa Jesuksessa, ja emme turvaa lihaan, Ehkä minulla on, johon minä lihassakin turvaan. Jos joku näkyy lihaan uskaltavan, minä paljoa enemmin. Joka kahdeksantena päivänä ympärileikattu olen, Israelin kansasta, Benjaminin suvusta, Hebrealainen Hebrealaisista, lain jälkeen Pharisealainen, Kiivaudesta seurakunnan vainooja, vanhurskaudessa, joka laista tulee, laittamatoin. Mutta ne, mitkä minulla olivat voittona, olen minä Kristuksen tähden vahingoksi lukenut; Sillä minä luen kaikki vahingoksi sen ylönpalttisen Kristuksen Jesuksen, minun Herrani tuntemisen suhteen, jonka tähden minä olen kaikki vahingoksi lukenut, ja ne raiskana pidän, että minä Kristuksen voittaisin, Ja hänessä löydettäisiin, ettei minun vanhurskauteni laista olisi, vaan joka tulee uskosta Kristuksen päälle, nimittäin se vanhurskaus, joka Jumalalta uskolle omistetaan, Häntä tutakseni, ja hänen ylösnousemisensa voimaa ja kärsimisensä osallisuutta, koska minä tulen hänen kuolemansa kaltaiseksi; Jolla muodolla minä kuolleitten ylösnousemisessa tuleva olen. Ei niin, että minä sen jo käsittänyt olen, eli jo täydellinen olen; mutta minä ahkeroitsen suuresti, että minä sen myös käsittäisin, niinkuin minäkin Jesuksessa Kristuksessa käsitetty olen. Minun veljeni! enpä minä pidä itseni sitä käsittäneen; Mutta yksi on se: minä unohdan ne, mitkä takaperin ovat, ja kokotan niiden perään, jotka edessä ovat, ja samoan eteenpannun määrän jälkeen, sen kalliin tavaran jälkeen, joka Jumalan kutsumisen kautta ylhäältä Kristuksessa Jesuksessa ilmoitetaan. Niin monta siis, jotka meistä täydellistä on, ajatelkaamme niin, ja jos te toisin ajattelette, niin Jumala on sen teille ilmoittava. Kuitenkin että me yhden mitan jälkeen siinä vaellamme, johon me joutuneet olemme, ja että me yksimieliset olisimme. Seuratkaat, rakkaat veljet, minua ja katsokaat niitä, jotka niin vaeltavat, kuin me teille esikuva olemme. Sillä monta vaeltavat, joista minä jo usein olen teille sanonut, ja nytkin itkien sanon: he ovat Kristuksen ristin viholliset, Joidenka loppu on kadotus, ja heidän vatsansa on heidän jumalansa ja heidän kunniansa joutuu heille häpiäksi, jotka maallisia rakastavat. Mutta meidän menomme on taivaissa, josta me myös lunastajaa Herraa Jesusta Kristusta odotamme, Joka meidän heikon ruumiimme kirkastaa, että se hänen kirkkaan ruumiinsa kaltainen olis, sillä voimalla, jolla hän myös voi kaikki itsellensä alamaiseksi tehdä.